Tällä palstalla nostetaan esiin ensihoitoalan ajankohtaisia ja polttavia puheenaiheita.

Hallituksen esitys terveydenhuoltolain muuttamiseksi on hyväksytty joulukuussa eduskunnassa. Uudistuksessa vaativa päivystys keskitetään kahteentoista keskussairaalaan ja erityisvaativa päivystys viiteen yliopistosairaalaan.

Merkittävimpiä muutoksia lienee palvelutasopäätöksen tavoittamisaikojen määrittelyn siirtyminen ERVA-alueen ensihoitokeskukselle, joka tekee määrittelyn koko alueelleen yhdenmukaisesti. Uutena asiana palvelutasopäätöksen valmistelussa tulee ottaa huomioon muut kotiin vietävät päivystykselliset lähipalvelut. Myös alueen sosiaalipäivystyksen ja ensihoitokeskuksen välistä yhteistyötä vahvistetaan.

Ensihoitokeskusten hoito-ohjeet ehdotetaan yhtenäistettäviksi valtakunnallisesti, jotta ne voidaan integroida KEJO-järjestelmän ensihoito-osioon sähköisiksi toimintaohjeiksi. KEJO-järjestelmän käyttöönoton myötä ensihoitolääkäreiden konsultaatiotoiminta voidaan muuttaa verkottuneeksi, jolloin ensihoitolääkäri voi vastata konsultaatiopyyntöön sähköisesti tai puhelimitse riippumatta konsultoijan tai lääkärin toimipisteestä.

Hallituksen esityksen perusteluosassa erikseen mainitaan ensihoidon rooli supistuvien päivystyspalveluiden ja laajan päivystyksen terveydenhuollon yksiköiden tukena. Lain tarkoituksena on entistä tiiviimmin integroida ensihoitopalvelu osaksi päivystävän terveydenhuollon toiminnallista kokonaisuutta. Tätä tukee lakiesityksen sanamuoto, jolla ensihoitopalvelun tehtävänkuvaan lisätään äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen hoidon tarpeen arvio.

Ensimmäistä kertaa lakitekstissä otetaan myös kantaa, milloin ensihoitopalvelu hoitaa potilassiirtotoimintaa. Potilassiirtotoimintaa ensihoitopalvelu tuottaa silloin, kun ”potilas tarvitsee siirron aikana vaativaa ja jatkuvaa hoitoa tai seurantaa”. Vaikka kannanotto nyt löytyykin, täytynee tätä vielä erillisellä asetuksella tarkentaa.

Lakiluonnoksessa asiakkaan valinnanvapaudesta sekä maakunta- ja sotelaista löytyy kiireettömän sairaankuljetuksen kilpailuttamisvelvoite. Tämä koskee siirtotoimintaa, joka on kiireetöntä ja kohdistuu hoitolaitoksiin kirjattuihin potilaisiin. Kiireettömän siirtokuljetuksen määrittelynä on ”ambulanssia edellyttävät palvelut, joiden aikana potilas ei tarvitse vaativaa ja jatkuvaa hoitoa tai seurantaa”. Maakunta voi itse tuottaa myös kiireettömät siirtopalvelut siinä poikkea-vassa tilanteessa, jos palveluntarjoajia tälle toiminnalle ei ole saatavilla.

Uudistuksilla ensihoitopalveluun hallitus laskee säästävänsä vuosina 2017-2020 viisi miljoona euroa. Säästöjen oletetaan syntyvän vähenevien päivystyskäyntien ja potilassiirtojen tehokkaamman koordinoinnin ansiosta. Erilaisia päällekkäisiä toimintoja aiotaan myös purkaa, kun yhteistyötä sosiaalipäivystysten kanssa lisätään.

Pelastuslaitosten ensihoitajille esitetään lisää tehtäviä

Sisäministeriön asettama työryhmä esittää pelastuslaitoksilla työskenteleville ensihoitajille lisää tehtäviä. Esityksen takana on Pelastuslaitokset ensihoidon palveluntuottajana -työryhmä, joka on yksi neljästätoista pelastustoimen uudistumista käsittelevistä työryhmistä. Työryhmä esittää, että ensihoitajat ryhtyisivät ilmoittamaan työtehtävillä ihmisten asunnoissa havaituista onnettomuusriskeistä sekä suorittamaan valistustehtäviä ja näin osaltaan työskentelemään onnettomuuksien ehkäisyssä. Käytännön esimerkkeinä työryhmä ehdottaa, että ensihoitajat voisivat tarkastaa työtehtäviensä yhteydessä palovaroittimien toiminnan ja arvioida mahdollisia onnettomuusriskejä kuten kompastumisvaarallisia esineitä tai maton reunoja. Ensihoitajat haluttaisiin myös valistajiksi esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Tällä hetkellä esimerkiksi poliisilla on lukuisia aktiivisia sosiaalisen median tilejä, joiden kautta poliisi aktiivisesti viestii kansalaisille. Netti-ensihoitajia ei vielä toistaiseksi.

Lue palstan muu sisältö Ensihoitaja 1/2017 –lehdestä!