Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöartikkeli – kilpailu, 
syksy 2016:

Onnittelut Janne Löfgren ja Jarkko Okkonen!

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat Janne Löfgren ja Jarkko Okkonen voittivat opinnäytetyöartikkelikilpailun tällä artikkelillaan, joka perustuu Oulun ammattikorkeakoulun ensihoidon tutkinto-ohjelmassa tehtyyn opinnäytetyöhön ”Ensihoitopalvelun suurkäyttö – systemaattinen kirjallisuuskatsaus”.

TIIVISTELMÄ

Suurkäyttö kuormittaa ensihoitopalvelua ja päivystyspoliklinikoita. Kansainvälisissä tutkimuksissa ensihoitopalvelun suurkäyttäjää kuvataan usein sanoilla mies, keski-ikäinen, päihteidenkäyttö sekä krooninen ja psyykkinen sairaus. Tutkimuksissa myös esitellään interventioita, joilla suurkäyttöä on onnistuttu vähentämään.

TAUSTA

Päivystyspoliklinikoiden jatkuvasti lisääntyvä kuormitus on yleismaailmallinen ilmiö, ja ensihoitopalveluiden toiminta on kiinteä osa tätä ilmiötä. Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysrakennemuutos edellyttää sisällöllisiä muutoksia ensihoitopalvelun tehtäväkuvaan. Ensihoitopalvelu turvaa jatkossakin potilaan kiireellisen hoidon aloittamisen. Hoidon tarve on arvioitava tarkemmin, jotta potilas voidaan ohjata tarvittaessa muiden kuin lääkäripäivystyspalveluiden piiriin. Sosiaalipäivystys liitetään terveydenhuollon päivystyspalveluihin, ja ensihoidon on arvioitava potilaan sosiaalihuollon tarve. Myös kohteessa hoitaminen luultavasti lisääntyy.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun ammattikorkeakoulun välillä on käynnistynyt Oulun seudun yhteispäivystykseen liittyvä tutkimusprojekti. Sen tarkoituksena on tuottaa profiili paljon Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelua käyttävistä asiakkaista. Näiden suurkäyttäjien tunnistaminen mahdollistaa heidän hoitoketjunsa uudelleen koordinoinnin, joka auttaa vähentämään yhteispäivystyksen kuormitusta. Se mahdollistaa myös suurkäytön vähentämiseen tähtäävät hoidolliset ja palvelurakenteisiin kohdistuvat interventiot. Tutkimusprojekti alkoi systemaattisella kirjallisuuskatsauksella ensihoitopalvelun suurkäytöstä.

MENETELMÄ

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tehtiin Finkin mallin mukaisesti. Aineisto kerättiin Ebsco-, Elsevier- ja PubMed-tietokannoista. Löytyneiden 2006 viitteen hallinnassa hyödynnettiin RefWorks-ohjelmaa ja seulonnassa analyysikehystä, jolla arvioitiin tutkimusten laatua. Tulosartikkeleiksi valikoitui lopulta yhdeksän artikkelia. Suomenkielistä tutkimusta aihealueesta ei löytynyt.

TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT

Tarkoituksena oli kartoittaa ensihoitopalvelun suurkäytön määritelmät ja suurkäyttäjän tunnusmerkit kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusten ja tutkimusartikkeleiden avulla. Lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa käytetyt tutkimusmenetelmät sekä ensihoitopalvelun suurkäytön vähentämiseksi esitetyt interventiot. Kirjallisuuskatsaus on tietoperusta tutkimusprojektin seuraaville vaiheille.

Tutkimusongelmat olivat:

  1. Miten ensihoitopalvelun suurkäyttö on määritelty systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valituissa tutkimuksissa?
  2. Millaisia tutkimusmenetelmiä on hyödynnetty ensihoitopalvelun suurkäytön määrittämiseksi?
  3. Mitkä ovat ensihoitopalvelun suurkäyttäjän tunnusmerkit?
  4. Millaisia interventioita on esitetty ensihoitopalvelun suurkäytön vähentämiseksi?

TULOKSET

Kansainvälinen suurkäytön tutkimus perustuu elektronisiin potilasrekistereihin, joiden tilastoaineistoa tarkastelemalla määritetään suurkäytön raja-arvo (esim. ≥15 kontaktia ensihoitopalveluun / 12 kk). Tilastoaineisto koostuu joko ensihoitopalvelun vastaanottamista soitoista tai kontakteista suurkäyttäjiin. Suurkäyttäjän tunnusmerkeissä korostuvat miessukupuoli, keski-ikäisyys, päihteidenkäyttö sekä krooninen ja psyykkinen sairaus. Kirjallisuuskatsaukseen sisältyi neljä mallia suurkäyttöä vähentävistä interventioista.

London Ambulance Servicen PCAT-interventio (Patient-Centred Action Team) toteutettiin nelitasoisesti: 1. suurkäyttäjän kuusiviikkoinen seuranta, 2. yhteydenotto suurkäyttäjään ja/tai häntä hoitavaan lääkäriin, 3. yhteydenotot sosiaalipalveluihin, psyykkisen terveyden yksiköihin, poliisiin ja muihin toimijoihin ja 4. eri toimijoiden moniammatillinen tapaaminen. Suurkäyttäjäkohtainen toteutus kesti noin kuusi kuukautta. Se vähensi hätäpuheluiden määrää keskimäärin viidestä nollaan kuukaudessa.

Baltimoren interventiossa projektipäällikkö määritti suurkäyttäjän terveydellisen ja psykososiaalisen tilan sekä kehitti hoitosuunnitelman. Projektipäällikön tarjoama suurkäyttäjäkohtainen ohjaus ja koordinointi vähensivät ensihoitopalvelun kuormitusta. Kuljetuksen sisältävät potilaskontaktit vähenivät 32 % ja kuljetusta sisältämättömät 79 % edeltävän vuoden määristä. Menetelmä tuotti säästöjä terveydenhuoltojärjestelmälle noin 13000 € ja Baltimoren pelastuslaitokselle noin 5700 € 12 viikon aikana.

San Diegon interventio-ohjelma RAP (Resource Access Program) vähensi suurkäyttäjiin kulunutta tehtäväaikaa 262 tuntia ja ajokilometrejä 3122 puolen vuoden aikajaksolla. Ensihoitopalvelun kustannukset laskivat 32 %. Ohjelma perustui kokeneen ensihoitajan työhön projektikoordinaattorina, joka selvitti suurkäytön taustalla vaikuttavat syyt ja auttoi suurkäyttäjiä terveys- ja sosiaalipalveluiden koordinoinnissa.

San Franciscon HOME-tiimin (Homeless Outreach and Medical Emergency) menetelmänä oli potilaan kuljetus katkaisuhoitoon, psykiatriselle päivystyspoliklinikalle tai perusterveydenhuoltoon. Potilas voitiin myös ottaa mukaan henkilökohtaiseen ohjaukseen. Menetelmä vähensi 59 suurkäyttäjän osalta puheluita ensihoitopalveluun noin 10 soiton verran seitsemän kuukauden aikajaksolla. 14 suurkäyttäjän osalta ensihoitopalvelun käyttö lisääntyi.

Kaikki neljä interventioesitystä perustuvat asiantuntevaan ensihoitajaan tai ensihoitajatiimiin, joka erikoistuu työssään suurkäyttöön. Kolmessa tapauksessa interventioesityksistä hoito pohjautuu suurkäyttäjän taustalla vaikuttavien terveydellisten ja psykososiaalisten tekijöiden määrittämiseen. Yhdessä interventioesityksessä kerrotaan suurkäyttäjällä olevan mahdollisuus päästä henkilökohtaiseen ohjaukseen.

Näiden interventioesitysten perusteella suurkäytön hallitseminen edellyttää ensihoidon työntekijöitä, jotka erikoistuvat suurkäyttäjiin ja luovat heille henkilökohtaiset hoitosuunnitelmat. Suurkäyttäjiä opastetaan myös ensihoitopalvelun oikeanlaiseen käyttöön ja esimerkiksi yhteydenottamiseen hätäkeskuksen sijasta kaupungin terveydenhuollon auttavaan puhelinpalveluun, sosiaalipalveluihin tai psyykkisen terveyden palveluihin.

POHDINTA

Kansainvälinen ensihoitopalvelun suurkäytön tutkimus on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana elektronisten potilasrekistereiden käyttöönoton myötä. Suomessa näiden rekistereiden käyttö täytyy saada valtakunnanlaajuiseksi, jotta voidaan luoda ensihoidon kansallinen tietokanta ja keskittyä muun muassa suurkäytön tutkimukseen. Paljon ensihoitopalvelua tarvitsevien asiakkaiden hoitaminen korostuu päivystysrakenneuudistuksen yhteydessä ja se edellyttää moniammatillisuutta.

Suomessa on syytä tarkastella lääkkeiden ja lääkintälaitteiden valikoimaa ambulansseissa sekä ensihoitajien tehtäväkuvaa. Ensihoitajilla on oltava riittävä ammattitaito hoitaa myös kiireetön potilas kohteessa, mikä voi edellyttää esimerkiksi virtsarakon katetrointia, haavanhoitoa, pikatestien tekemistä, antibiootti-infuusiota tai psykoosiriskin tunnistamista. Potilas on osattava myös ohjata kiireettömiin terveyspalveluihin ja toimia sosiaalihuollon kanssa yhteistyössä. Uusiin haasteisiin vastaamisessa auttaa muun muassa suomalaisen suurkäyttäjän tunnusmerkkien ja tarpeiden määrittäminen.

Lisäksi on syytä pohtia, kuinka ensihoidon ammattikorkeakoulun opetuksessa reagoidaan muuttuvaan tehtäväkuvaan. Suurkäytöstä tulisi tarjota opiskelijoille enemmän tietoa. Ensihoitajat kohtaavat jatkuvasti suurkäyttäjiä työtehtävissään. Onnistuessaan suurkäyttäjän hoidossa ensihoitajat vähentävät hänen hoidon tarvettaan. Suurkäyttöön on vaikutettava kuitenkin myös moniammatillisella yhteistyöllä, koska suurkäyttäjä hyötyy todennäköisesti myös kotisairaanhoidosta ja sosiaalityöstä.

Joissakin maissa, kuten Englannissa, terveydenhuoltoon liittyvät hätäsoitot otetaan vastaan ensihoitopalvelun toimesta. Tällöin soiton vastaanottajalla on tarkasti alaan liittyvä ammattitaito tapahtuman riskin arvioimiseksi ja sopivien ensihoitoyksiköiden liittämiseksi tehtävään. Suomen Hätäkeskuksessa vastaava asetelma on käytössä poliisiasioissa mutta ei terveydenhuollon puolella. Koska terveydenhuoltoon liittyvien soittojen osuus on kasvussa, on Suomessakin syytä harkita ensihoito-osaamisen liittämistä terveydenhuoltoon liittyvien hätäsoittojen vastaanottamiseen. Esimerkiksi suurkäyttäjää voidaan mahdollisesti auttaa jo puhelimessa tai lähettää kohteeseen suurkäyttäjiin erikoistunut sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö.

1. Ensihoitopalvelun suurkäytön määrittely tutkimuksissa

Tekijä

Suurkäytön määritelmä

Chan ym. 2012

 

>3 kontaktia / 6 kk

>10 kontaktia / 6 kk (”super"-suurkäyttäjä)

Edwards ym. 2015

 

≥10 soittoa kuukaudessa / 3 kk

Hall ym. 2015

5-14 kontaktia / 12 kk

≥15 kontaktia / 12 kk (”super”-suurkäyttäjä)

Knowlton ym. 2013

≥6 kontaktia / 23 kk

Rinke ym. 2010

top 25 suurkäyttäjät

Sanko ym. 2015

≥6 kontaktia / 6 kk

Sanko ym. 2013

top 40 suurkäyttäjät / 12 kk

Tadros ym. 2012

≥10 kontaktia / 12 kk

Villar ym. 2013

≥4 soittoa / kk

 

 


2. Ensihoitopalvelun suurkäyttäjien tunnusmerkit

Tekijä

Tunnusmerkit

Chan ym. 2012

 

-

Edwards ym. 2015

 

vanhuus, krooninen sairaus, psyykkinen sairaus, sosiaaliset tarpeet

Hall ym. 2015

mies, keski-ikäinen, päihteet

Knowlton ym. 2013

mies, päihteet, psyykkinen sairaus, keski-ikäinen, afroamerikkalainen

Rinke ym. 2012

keski-ikä 60 vuotta, krooninen sairaus, psyykkinen sairaus, päihteet

Sanko ym. 2015

-

Sanko ym. 2013

mies, koditon, päihteet, keski-ikä 51 vuotta

Tadros ym. 2012

mies, koditon, päihteet, 40–59-vuotias

Villar ym. 2013

mies, koditon, päihteet, psyykkinen sairaus, keski-ikä 55 vuotta, ei omalääkäriä

 

 


Lähteet

Castrén, M., Helveranta, K., Kinnunen, A., Korte, H., Laurila, K., Paakkonen, H., Pousi, J. & Väisänen, O. 2014. Ensihoidon perusteet. 5. korjattu painos. Pelastusopisto, Suomen Punainen Risti.

CGI 2016. Merlot Medi. Viitattu 18.5.2016, https://www.cgi.fi/tuoteratkaisut/merlot-medi.

Chan, T. C., Castillo, E. M., Dunford, J. V., Fisher, R., Jensen, A. M., Vilke, G. M. & Killeen, J. P.

2012. Hot spots and frequent fliers: identifying high users of emergency medical services. Annals

of Emergency Medicine 60 (4S), S83–S84.

Edwards, M. J., Bassett, G., Sinden, L. & Fothergill, R. T. 2015. Frequent callers to the ambulance service: patient profiling and impact of case management on patient utilisation of the ambulance service. Emergency Medicine Journal 32 (5), 392–396. Viitattu 3.5.2016, http://emj.bmj.com/content/32/5/392.long#ref-12.

Ekstrand, A. 2016. Tilastoja opinnäytetyöhön. Laatupäällikkö, Hätäkeskuslaitos. Sähköpostiviesti

29.2.2016. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 2016. Tehostettu kotisairaanhoito. Viitattu 6.6.2016,

http://www.eksote.fi/terveyspalvelut/kotiin-annettavat-palvelut/tehostettukotisairaanhoito/Sivut/default.aspx.

ETENE 2001. Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. ETENEjulkaisuja I. Viitattu 4.9.2016, http://etene.fi/documents/1429646/1559098/ETENEjulkaisuja+1+Terveydenhuollon+yhteinen+arvopohja%2C+yhteiset+tavoitteet+ja+periaatteet.pdf/4de20e99-c65a-4002-9e98-79a4941b4468.

Fink, A. 2010. Conducting research literature reviews–From the internet to paper. 3rd edition. Thousand Oaks: Sage Publications Inc.

Finn, J. C., Fatovich, D. M., Arendts, G., Mountain, D., Tohira, H., Williams, T. A., Sprivulis, P.,Celenza, A., Ahern, T., Bremner, A. P., Cameron, P., Borland, M. L., Rogers, I. R. & Jacobs, I. G. 2013. Evidence-based paramedic models of care to reduce unnecessary emergency department attendance–feasibility and safety. BMC Emergency Medicine 13 (13). Viitattu 26.4.2016, http://bmcemergmed.biomedcentral.com/articles/10.1186/1471-227X-13-13.

Fuda, K. K. & Immekus, R. 2006. Frequent users of Massachusetts emergency departments: a statewide analysis. Annals of Emergency Medicine 48 (1), 16.e1–16.e8. Viitattu 5.1.2016, doi: http://dx.doi.org/10.1016/j.annemergmed.2006.03.001.

Hall, M. K., Rave, M. C., Hall, J., Yeh, C., Allen, E, Rodriguez, R. M., Tangherlini, N. L., Sporer, KA. & Brown, J. F. 2015. EMS-STARS: Emergency medical services ”superuser” transport associations: an adult retrospective study. Prehospital Emergency Care 19 (1), 61–67. Viitattu 3.5.2016, http://www.tandfonline.com/doi/full/10.3109/10903127.2014.936630.

Hannus, A., Kurkela, T. & Palokangas, M. 2015. Master-opiskelijat, Oulun ammattikorkeakoulu.Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun seudun yhteispäivystyksessä. Luento 24.11.2015.

Hauswaldt, J., Himmel, W. & Hummers-Pradier, E. 2013. The inter-contact interval: a new measure to define frequent attenders in primary care. BMC Family Practice 14 (162). Viitattu 4.1.2016, http://www.biomedcentral.com/1471-2296/14/162.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2002. Tutki ja kirjoita. 6.–8. painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Hätäkeskuslaitos 2016. Tilastograafit vuodelta 2015. Viitattu 28.4.2016,

http://www.112.fi/download/66877_Hatakeskuslaitos_tilastograafit_vuodelta_2015.pdf?b61c7a42

b95ed388.

Ilkka, L., Kurola, J., Laukkanen-Nevala, P., Olkinuora, A., Pappinen, J., Riihimäki, J., Silfvast, T., Virkkunen, I. & Ekstrand, A. 2016. Valtakunnallinen selvitys ensihoitopalvelun toiminnasta. Väliraportti 2. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:40.

Jelinek, G. A., Jiwa, M., Gibson, N. P. & Lynch, A-M. 2008. Frequent attenders at emergency departments: a linked-data population study of adult patients. The Medical Journal of Australia 189 (10), 552–556. Viitattu 5.1.2016, https://www.mja.com.au/journal/2008/189/10/frequentattenders-emergency-departments-linked-data-population-study-adult.

JYVÄ 2014. Julkisen ja yksityisen yhteistyö–vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostoissa. Viitattu 21.12.2015, http://jyvahanke.com.

Knowlton, A., Weir, B. W., Hughes, B. S., Hunter Southerland, R. J., Schultz, C. W., Sarpatwari, R., Wissow, L., Links, J., Fields, J., McWilliams, J. & Gaasch, W. 2013. Patient demographic and health factors associated with frequent use of emergency medical services in a mid-sized city. Academic Emergency Medicine 20 (11), 1101–1111. Viitattu 3.5.2016, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4063348/.

Koskela, T-H. 2008. Terveyspalveluiden pitkäaikaisen suurkäyttäjän ennustekijät. The prognostic risk factors for long-term frequent use of the primary health care services. Kuopion yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. Viitattu 2.2.2016, http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-951-27-1042-3/urn_isbn_978-951-27-1042-3.pdf.

Leino-Kilpi, H. 2007. Kirjallisuuskatsaus–tärkeää tiedon siirtoa. Teoksessa K. Johansson, A. Axelin, M. Stolt & R-L Ääri (toim.) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Turku: Turun yliopisto, hoitotieteen laitoksen julkaisuja, tutkimuksia ja raportteja, sarja A51, 2.

Leskelä, R-L, Komssi, V., Sandström, S., Pikkujämsä, S., Haverinen, A., Olli, S-L. & YlitaloKatajisto, K. 2013. Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa. Suomen Lääkärilehti 68 (48), 3163–3169.

Locker, T. E., Baston, S., Mason, S. M. & Nicholl, J. Defining frequent use of an urban emergency department. Emergency Medicine Journal 24 (6), 398–401. Viitattu 5.1.2016, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2658272/.

Malmstedt, M. 2016. Merlot Medi. Viestimestari, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos. Sähköpostiviesti Martikainen, M. 2015. Ensihoidon vastuulääkäri, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Yhteispäivystys. Keskustelu 5.11.2015.

Mason, S., Knowles, E., Colwell, B., Dixon, S., Wardrope, J., Gorringe, R., Snooks, H., Perrin, J. & Nicholl, J. 2007. Effectiveness of paramedic practitioners in attending 999 calls from elderly people in the community: cluster randomized controlled trial. BMJ 335, 919. Viitattu 28.4.2016, http://www.bmj.com/content/335/7626/919.

McAuley, L., Pham, B., Tugwell, P. & Moher, D. 2000. Does the inclusion of grey literature influence estimates of intervention effectiveness reported in meta-analyses? The Lancet 356 (9237), 1228–1231.

Metsämuuronen, J. 2006. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Tutkijalaitos. 2. korjattu painos. Helsinki: International Methelp ky.

Norman, C., Mello, M. & Choi, B. 2016. Identifying frequent users of an urban emergency medical service using descriptive statistics and regression analyses. Western Journal of Emergency Medicine 17 (1), 39–45. Viitattu 2.5.2016, http://escholarship.org/uc/item/32b15672?query=identifying%20frequent%20users%20of%20an%

20urban%20emergency%20medical%20service#page-7.

NWAS LIS 2013. Bibliographic guide to frequent users of emergency department, emergency medical services (EMS) and Ambulance Services v1.0. Viitattu 28.4.2016,

https://www.networks.nhs.uk/nhs-networks/nwas-library-and-informationservice/documents/GuidetofrequentusersofEMSAS3.pdf.

Oulun ammattikorkeakoulu 2015. Yhteispäivystykseen tulemisen syy usein eri kuin todellinen

tarve. Sisäinen lähde. Viitattu 21.12.2015, https://oiva.oamk.fi/ajankohtaista/?kieli=fi&kid=25&id=47561.

Oulun ammattikorkeakoulu 2016. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut ja teknologia. Sisäinen lähde. Viitattu 23.8.2016, https://oiva.oamk.fi/tietoa_opiskelusta/tki-toiminta/tkipankki/terveys_ja_hyvinvointi/?sivu=palvelurakenteet.

Petticrew, M. 2003. Why certain systematic reviews reach uncertain conclusions. British Medical

Journal 326 (7392), 756–758. Viitattu 19.11.2015, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1125658/.

Pikkujämsä, S. 2013. Miten saamme haltuun paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat esh:n ja pth:n yhteistyönä? Viitattu 21.12.2015, https://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/31833_14.11.13_Pikkuja

msa_PPSHP_ja_TK_johdon_seminaari.pdf.

Pudas-Tähkä, S-M. & Axelin, A. 2007. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aiheen rajaus, hakutermit ja abstraktin arviointi. Teoksessa K. Johansson, A. Axelin, M. Stolt & R-L Ääri (toim.) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Turku: Turun yliopisto, hoitotieteen laitoksen julkaisuja, tutkimuksia ja raportteja, sarja A51, 46–57.

Richards, J. R. & Ferrall, S. J. 1999. Inappropriate use of emergency medical services transport:

comparison of provider and patient perspectives. Academic emergency medicine 6; 14–20. Viitattu 7.1.2016, http://onlinelibrary.wiley.com/store/10.1111/j.1553-2712.1999.tb00088.x/asset/j.1553-2712.1999.tb00088.x.pdf?v=1&t=ij4imsj6&s=d8c08e0188cd9c8791969ae6c294822af94256c9.

Rinke, M. L., Dietrich, E., Kodeck, T. & Westcoat, K. 2012. Operation care: a pilot case management intervention for frequent emergency medical system users. The American Journal of Emergency Medicine 30 (2), 352–357. Viitattu 4.5.2016, doi:http://dx.doi.org/10.1016/j.ajem.2010.12.012.

Salanterä, S. & Hupli, M. 2003. Tutkitun tiedon hankinta ja arviointi. Teoksessa S. Lauri (toim.) Näyttöön perustuva hoitotyö. Helsinki: WSOY, 21–39.

Salminen, A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdanto kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasa: Vaasan yliopisto, opetusjulkaisuja 62, julkisjohtaminen 4.

Sanko, S. G. & Eckstein, M. 2013a. Characteristics of the most frequent “Super-users” of emergency medical services. Annals of Emergency Medicine 62 (4), S145. Viitattu 5.5.2016,

http://www.naemsp.org/Documents/2014%20Annual%20Meeting%20Handouts/EPOSTERS%20154-161%20COMBINED.pdf.

Sanko, S. G. & Eckstein, M. 2013b. Emergency medical service frequent user resource utilization: the Los Angeles experience. Annals of Emergency Medicine 62 (4), S145. Viitattu 28.4.2016, http://www.naemsp.org/Documents/2014%20Annual%20Meeting%20Handouts/EPOSTERS%20154-161%20COMBINED.pdf.

Sanko, S. & Eckstein, M. 2015. Increasing prevalence of senior citizen frequent users of emergency medical services in large, urban area. Annals of Emergency Medicine 66 (4S), S63. Viitattu 5.5.2016, http://ac.els-cdn.com/S0196064415008008/1-s2.0-S0196064415008008-main.pdf?_tid=5e0ecc8c-129f-11e6-8f17-

00000aacb35f&acdnat=1462438816_e1f3320e2f717cf9a1dcfd7cedbb47af.

Savilampi, J. & Sumukari, M. 2015. Paljon palveluja käyttävän asiakkaan kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Oulun ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, ylempi ammattikorkeakoulu. Tutkimus- ja kehittämistyö. Viitattu 21.12.2015,

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/95133/Sumukari_Minna.pdf?sequence=1.

Scott, J., Strickland, A. P., Warner, K. & Dawson, P. 2013a. Describing and predicting frequent callers to an ambulance service: analysis of 1 year call data. Emergency Medicine Journal Published Online First 15.2.2013 0, 1–7. Viitattu 28.4.2016, doi: 10.1136/emermed-2012-202146.

Scott, J., Strickland, A. P., Warner, K. & Dawson, P. 2013b. Frequent callers to and users of emergency medical systems: a systematic review. Emergency Medicine Journal 31 (8), 684–691.

Viitattu 5.1.2016, doi: 10.1136/emermed-2013-202545.

Shojania, K. G., Sampson, M., Ansari, M. T., Ji, J., Doucette, S. & Moher, D. 2007. How quickly do systematic reviews go out of date? A survival analysis. Annals of internal medicine 147 (4), 224–233. Viitattu 17.12.2015, http://annals.org/article.aspx?articleid=736284.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2015. Sote- ja itsehallintouudistus. Viitattu 20.12.2015, http://stm.fi/soteuudistuksen-vanhat-sivut.

Tadros, A. S., Castillo, E. M., Chan, T. C., Jensen, A. M., Patel, E., Watts, K. & Dunford, J. V. 2012. Effects of an emergency medical services-based resource access program on frequent users of health services. Prehospital Emergency Care 16 (4), 541–547. Viitattu 5.5.2016,

https://www.researchgate.net/profile/Anthony_Tadros/publication/227393849_Effects_of_an_Emergency_Medical_Servicesbased_Resource_Access_Program_on_Frequent_Users_of_Health_Services/links/567ef17d08ae051f9ae66d8f.pdf.

Tangherlini, N., Pletcher, M. J., Covec, M. A. & Brown, J. F. 2010. Frequent use of emergency medical services by the elderly: a case-control study using paramedic records. Prehospital and Disaster Medicine 25 (3), 258–264.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. Viitattu 4.9.2016,

http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf.

University of Illinois 2015a. Evidence based medicine: PICO. Viitattu 1.1.2016, http://researchguides.uic.edu/c.php?g=252338&p=1683349.

University of Illinois 2015b. PICO: Developing the answerable clinical question. Viitattu 2.1.2016,

http://www.uic.edu/depts/lib/lhs/resources/guides/ebmonline/PICO_revised/PICO_revised.html.

Villar, J., Tangherlini, N., Friedman, B., Wada, P., Brown, J., Yeh, C. & Rodriguez, R. 2013. Targeted intervention reduces use in frequent users of emergency medical services. Annals of

Emergency Medicine 62 (4S), S48.

Taulukoiden lähteet

Chan, T. C., Castillo, E. M., Dunford, J. V., Fisher, R., Jensen, A. M., Vilke, G. M. & Killeen, J. P. 2012. Hot spots and frequent fliers: identifying high users of emergency medical services. Annals of Emergency Medicine 60 (4S), S83–S84.

Edwards, M. J., Bassett, G., Sinden, L. & Fothergill, R. T. 2015. Frequent callers to the ambu- lance service: patient profiling and impact of case management on patient utilisation of the ambu- lance service. Emergency Medicine Journal 32 (5), 392–396. Viitattu 3.5.2016, http://emj.bmj.com/content/32/5/392.long#ref-12.

 Hall, M. K., Rave, M. C., Hall, J., Yeh, C., Allen, E, Rodriguez, R. M., Tangherlini, N. L., Sporer, K A. & Brown, J. F. 2015. EMS-STARS: Emergency medical services ”superuser” transport associations: an adult retrospective study. Prehospital Emergency Care 19 (1), 61–67. Viitattu 3.5.2016, http://www.tandfonline.com/doi/full/10.3109/10903127.2014.936630.

Knewlton, A., Weir, B. W., Hughes, B. S., Hunter Southerland, R. J., Schultz, C. W., Sarpatwari, R., Wissow, L., Links, J., Fields, J., McWilliams, J. & Gaasch, W. 2013. Patient demographic and health factors associated with frequent use of emergency medical services in a mid-sized city. Academic Emergency Medicine 20 (11), 1101–1111. Viitattu 3.5.2016, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4063348/.

 Rinke, M. L., Dietrich, E., Kodeck, T. & Westcoat, K. 2012. Operation care: a pilot case manage- ment intervention for frequent emergency medical system users. The American Journal of Emer- gency Medicine 30 (2), 352–357. Viitattu 4.5.2016, doi: http://dx.doi.org/10.1016/j.ajem.2010.12.012.

Sanko, S. & Eckstein, M. 2015. Increasing prevalence of senior citizen frequent users of emer- gency medical services in large, urban area. Annals of Emergency Medicine 66 (4S), S63. Viitattu 5.5.2016, http://ac.els-cdn.com/S0196064415008008/1-s2.0-S0196064415008008- main.pdf?_tid=5e0ecc8c-129f-11e6-8f17- 00000aacb35f&acdnat=1462438816_e1f3320e2f717cf9a1dcfd7cedbb47af. 

Sanko, S. G. & Eckstein, M. 2013a. Characteristics of the most frequent “Super-users” of emer- gency medical services. Annals of Emergency Medicine 62 (4), S145. Viitattu 5.5.2016, http://www.naemsp.org/Documents/2014%20Annual%20Meeting%20Handouts/E- POSTERS%20154-161%20COMBINED.pdf.

Tadros, A. S., Castillo, E. M., Chan, T. C., Jensen, A. M., Patel, E., Watts, K. & Dunford, J. V. 2012. Effects of an emergency medical services-based resource access program on frequent users of health services. Prehospital Emergency Care 16 (4), 541–547. Viitattu 5.5.2016, https://www.researchgate.net/profile/Anthony_Tadros/publication/227393849_Effects_of_an_Eme rgency_Medical_Services- based_Resource_Access_Program_on_Frequent_Users_of_Health_Services/links/567ef17d08a e051f9ae66d8f.pdf.

Villar, J., Tangherlini, N., Friedman, B., Wada, P., Brown, J., Yeh, C. & Rodriguez, R. 2013. Tar- geted intervention reduces use in frequent users of emergency medical services. Annals of Emergency Medicine 62 (4S), S48.