Tällä palstalla nostetaan esiin ensihoitoalan ajankohtaisia ja polttavia puheenaiheita.

FinnHEMS-lääkärihelikoptereiden tehtävämäärät pienessä laskussa, kopterikuljetuksia yhä enemmän

Lääkärihelikopteripalveluita valtakunnallisesti tuottava FinnHEMS on julkaissut tilastoja viime vuoden toiminnastaan. Silmiinpistävin muutos aiempiin vuosiin on helikopterikuljetusten lisääntyminen, erityisesti Pohjois-Suomessa. Vuonna 2017 keskimäärin joka kymmenes FinnHEMS-lääkärihelikopterin kohtaama potilas kuljetettiin helikopterilla sairaalaan. Lääkärihelikoptereiden ensisijainen tehtävä on kuitenkin tuoda ensihoitolääkäri mahdollisimman nopeasti apua tarvitsevan potilaan luokse, jonka jälkeen kuljetus sairaalaan toteutetaan useimmiten ambulanssilla lääkärin tarvittaessa saattaessa.

Helikopterikuljetusten määrän nousu on ollut tasaista, siinä missä vuonna 2012 kuljetettiin helikopterilla 209 potilasta, viime vuonna helikopterikyydin saaneita oli jo 436. Alueellisesti tarkasteltuna kuljetusten määrän kasvu on ollut voimakkainta Rovaniemen, Kuopion ja erityisesti Oulun alueella, missä kasvua edellisvuoteen nähden on ollut 44 prosenttia.

Pohjois-Suomessa kuljetusmäärän kasvua selittää erityisesti aivohalvauspotilaiden tehostunut hoito. Helikopterilla lähdetään aivoverenkiertohäiriöstä kärsivää potilasta kuljettavaa ambulanssia vastaan, sopivassa kohdassa potilas siirretään helikopteriin ja kuljetetaan loppumatka ilmateitse liuotushoidon viiveen minimoimiseksi. Oulun yliopistollisessa sairaalassa on otettu käyttöön viime vuonna aivovaltimon mekaaninen trombektomia, joka myös osaltaan lisää kiireellisiä kuljetuksia suoraan Ouluun koko Pohjois-Suomen alueelta.

Kuudella paikkakunnalla lentotoimintaa operoiva FinnHEMS sai viime vuonna yhteensä 14288 hälytystä. Kriittisen avun sai 1568 potilasta, ja 141 potilasta olisi todennäköisesti menehtynyt ennen sairaalaan pääsyä ilman lääkäri- tai lääkintähelikopterin tuomaa apua. Nyt julkaistuista tilastoista selviää myös yksi positiivinen kehityssuunta: vuonna 2017 liikenneonnettomuushälytyksiä oli 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.


Aivovammojen Käypä hoito -suositus päivitetty: akuuttivaiheen hoito ja diagnostiikka tärkeää

Aivovammojen Käypä hoito -suositus on päivitetty joulukuun lopussa. Uusittu suositus painottaa akuuttivaiheen tarkkaa oireiden, löydösten ja tapahtumatietojen dokumentointia, kirjaamista ja varmistamista. Ensihoidolla on tässä erityisen tärkeä rooli, sillä ensihoitajat ovat useimmiten ensimmäisenä paikalla, kun on kyse päivystyksellistä hoitoa tarvitsevasta aivovammasta.

Oireiden, löydösten, tapahtumatietojen ja olosuhteiden dokumentointi on tärkeää sekä potilaan oikeusturvan varmistamiseksi että ennusteen ja jatkohoitosuunnitelman arvioimiseksi. Työryhmän puheenjohtaja lääketieteen tohtori, dosentti Teemu Luoto sanoo, että akuuttivaiheen vaikeusasteluokittelu luo lähtökohdat aivovamman jälkitilojen ja pysyvän haitan arvioinnille.

Aivovammalla tarkoitetaan ulkoisen voiman aiheuttamaa aivotoiminnan häiriötä tai rakenteellista vauriota. Aivovamman diagnoosi tehdään akuuttivaiheen oireiden ja kliinisten löydösten sekä tietokonetomografia- ja magneettikuvien avulla. Näiden tutkimusten ja löydösten perusteella aivovammat jaetaan lieviin, keskivaikeisiin ja vaikeisiin vammoihin.

Aivovammojen ensihoidon tarkoituksena on estää jo tapahtuneen aivovaurion paheneminen turvaamalla peruselintoiminnot. Ilmateiden avoimuus, aspiraation esto, riittävä hapetus sekä ventilaatio ja riittävän verenkierron turvaaminen ovat aivovammapotilaan ensihoidon kulmakiviä. Hypoksia ja hypotensio yhdessä nostavat aivovammapotilaiden kuolleisuuden jopa 14-kertaiseksi.

Suosituksen mukaan ilmatiet tulisi varmistaa lääkkeellisen intubaation avulla, jos potilaan GCS on ≤ 8. Kokemattoman henkilökunnan ei tätä toimenpidettä tulisi kuitenkaan tehdä, vaan tarvittaessa varmistaa hengitys nieluputken ja naamari-palje-ventilaation avulla. Lääkeaineina tulisi käyttää lyhytvaikutteisia anestesia-aineita, jotta potilaan tajunnantaso voitaisiin arvioida mahdollisimman luotettavasti vastaanottavassa sairaalassa. Hypotension hoitoon suositus suosittaa nesteytystä, lääkehoitoa tai molempia. Hypoksemia tulee korjata mahdollisimman nopeasti, ja perifeerisen veren happisaturaation tavoitetaso on 96 %. Aivovammapotilaiden kuljetuksen aikana tulisi potilailta monitoroida EKG, happisaturaatiota ja verenpainetta. Intuboiduilla potilailla uloshengityksen hiilidioksiditason seuranta on myös asianmukaista. 

Katso koko suositus: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi18020

 

Lue palstan muu sisältö Ensihoitaja 1/2018 –lehdestä!