Ensihoitotutka

Tällä palstalla nostetaan esiin ensihoitoalan ajankohtaisia ja polttavia puheenaiheita.

Merkittävät uudistukset nyt lausuntokierroksella

Uudistuvan terveydenhuoltolain ensihoitoa koskevat muutokset ja ensihoitoasetus ovat parhaillaan lausuntokierroksella.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa uudistuvasta ensihoitoasetuksesta sekä sote- ja maakuntauudistukseen liittyvistä terveydenhuoltolain uudistuksista ensihoidon osalta. Lausuntoaikaa on 25.5.2017 asti.

Ensihoitoasetus päivittyy osana vuoden 2017 alusta uudistunutta päivystysjärjestelmää. Uuden ensihoitoasetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alusta ja se korvaa nykyisen asetuksen (340/2011) ensihoitopalvelusta.

Erityisvastuualueiden ensihoitokeskusten vastuu ensihoitopalvelun ohjaamisessa ja valvonnassa korostuu. ERVA-alueiden ensihoitokeskusten tulee jatkossa suunnitella ja yhteen sovittaa ensihoitopalvelun toiminta huomioiden kahdentoista laajan päivystyksen sairaalan toiminta sekä muut alueelliset päivystävät sosiaali- ja terveydenhuollon toimintapisteet. Ensihoitopalvelun toiminnasta kerääntyvää tietoa on seurattava, analysoitava ja edistettävä tieteellistä tutkimusta ja kehittämistä. Ensihoitokeskusten on myös vastattava korkean varautumisen ja käytettävyyden tietojärjestelmien aluepääkäyttötoiminnoista ja ylläpidosta yhdessä muiden ERVA-alueiden ensihoitokeskusten kanssa. Näitä järjestelmiä ovat muun muassa Virve-, KEJO- ja ERICA-järjestelmät.

Nyt uudistuvassa ensihoitoasetuksessa uudistetaan palvelutasopäätöstä koskevat määräykset kokonaan. Voimassaolevan palvelutasopäätösmallin havaittuja puutteita on tarkoitus korjata uudella ja tarkennetulla ohjeistuksella ja mallilla. Nykyisessä mallissa tavoittamisviiveiden määrittelyn laskentatavassa asumattomat alueet ovat ylikorostuneet ja aiheuttaneet virheitä riskianalyysissä. Malli on ollut lisäksi niin monimutkainen ja tulkinnanvarainen, että se on johtanut erilaisiin soveltamistapoihin valtakunnallisesti. Uudessa mallissa siirrytään yhdyskuntarakennetta kuvaaviin aluejakoihin, joissa otetaan huomioon muun muassa alueen rakennustiheys, työpaikat, liikenneyhteydet, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. Yhdyskuntarakenne tarkoittaa käytännössä muun muassa alueen työpaikkojen, viherpaikkojen, tiestön ja väestötiheyden muodostamaa kokonaisuutta. Osana riskinarviota sairaanhoitopiirien on tehtävä analyysi palvelutarpeen ajallisesta ja alueellisesta vaihtelusta, esimerkkinä Lapin matkailun aiheuttamien riskien ajalliset ja alueelliset muutokset. Palvelutasopäätöksessä on huomioitava myös muiden viranomaisten riskianalyysit ja näkökulmat.

Tavoitteena on edelleen, että palvelutasopäätös laaditaan siten, että ensihoitopalvelu tuotetaan alueellisesti mahdollisimman tasavertaisesti huomioiden laadukas ja turvallinen ensihoitopalvelu. Käyttöön tulevien mittareiden ja yhtenäistyvien palvelutasopäätöksen laadintakriteerien myötä palvelutasopäätöksien toteutumista voidaan ensimmäistä kertaa vertailla valtakunnallisesti sekä eri sairaanhoitopiirien välillä. Käyttöön otettavan KEJO-järjestelmän sisältämän kansallisen ensihoitokertomuksen myötä myös ensihoidon laadullisia mittareita voidaan ensimmäistä kertaa luoda ja käyttää hoidon laadun seurantaan ja vertailuun.

Henkilöstöä koskevat muutokset keventävät ensivasteyksikössä toimivan henkilöstön koulutusvaatimuksia. Aiemmin ensivasteyksikössä tuli olla vähintään kaksi ensivastekoulutuksen saanutta henkilöä, jatkossa tarvittava hoidontaso saavutetaan yhdellä ensivastekoulutetulla henkilöllä. Työ- ja potilasturvallisuusseikkojen vuoksi jatkossakin yksikkö voi toimia vasta kahdella henkilöllä. Muutoksen tarkoituksena on varmistaa nopea avunsaanti etenkin taajamien ulkopuolella, missä koulutetusta henkilöstöstä voi olla pulaa.

Asetuksessa määritellään uutena asiana kuljettamattoman ja hoidontarvetta yksin arvioivan yksikön henkilöstön koulutusvaatimus. Koulutusvaatimuksena on ensihoitaja AMK tai sairaanhoitaja, jolla on 30 opintopisteen lisäkoulutus ensihoitoon. Myös kenttäjohtajan toimenkuvaa täsmennetään ja korostetaan tämän vastuuta määrätä yksiköiden käytöstä päivittäistilanteissa. Kenttäjohtaja voi edelleen osallistua päivittäistilanteiden hoitoon hoitotasoisena ensihoitajana, mutta vain siten, ettei johtamistoiminta vaarannu.

Terveydenhuoltolaissa täsmennetään jo aiemmassa Ensihoitaja-lehdessä (1/2017) käsiteltyjen asioiden lisäksi erityisvastuualueiden ensihoitokeskusten vastuuta kehittää ja koordinoida uutta valtakunnallista päivystysneuvonta ja -ohjauspalvelua ja osallistua sen toimintaan osaltaan korkean varautumisen tietojärjestelmien avulla (mm. ERICA). Tarkoituksena on rakentaa nykyisten palvelurakenteiden sisään järjestelmä, jonka avulla tuetaan suurten tehtävämäärien kanssa painivia hätäkeskuksia. Suuret tehtävä- ja puhelumäärät sekä se, että hätäkeskuspäivystäjät eivät ole terveydenhuollon ammattilaisia, johtavat epätarkoituksenmukaisiin ja lisääntyneisiin ensihoitopalveluiden resurssien käyttöön.

Suomen Ensihoitoalan Liiton asiantuntijaryhmä tulee antamaan lausunnon koskien uutta ensihoitoasetusta ja ensihoitopalveluun liittyviä terveydenhuoltolain muutoksia.

Lue palstan muu sisältö Ensihoitaja 2/2017 –lehdestä!