Ensihoitotutka

Tällä palstalla nostetaan esiin ensihoitoalan ajankohtaisia ja polttavia puheenaiheita.


Suomessa alkaa trombektomiakandidaattien ensihoidossa tunnistamiseen tähtäävä tutkimus

TAYS aloittaa yhdessä Keski-Suomen keskussairaalan (KSKS) kanssa tutkimuksen, joka tähtää mekaanisesta trombektomiasta hyötyvien potilaiden tunnistamiseen jo ensihoitovaiheessa. Näillä potilailla on kyse suuren aivoverisuonen tukoksesta (ns. LVO), ja tutkimukset ovat osoittaneet, että näiden tukosten liuotushoitotulokset keskussairaaloissa ovat vaatimattomia. Kuolleisuus esimerkiksi keskimmäisen aivovaltimon tyviosan tukoksessa (ns. M1-trombi) on korkea, liuotushoidonkin jälkeen jopa 45 prosenttia, ja henkiinjääneistäkin laitoshoitoon päätyy valtaosa.


TAYS:n ja KSKS:n tutkijat ovat kehittäneet Finnish Prehospital Stroke Scale (FPSS) -protokollan, jolla pyritään oireperusteisesti tunnistamaan suurten aivovaltimoiden tukokset ja ohjaamaan nämä potilaat suoraan yliopistosairaalaan mekaanista trombektomiaa varten. FPSS-protokollan käyttö kentällä on yksinkertaista ja muista algoritmeista poiketen se tunnistaa myös aivoverenkiertohäiriöissä liuotushoitokandidaatin trombektomiakandidaatin lisäksi. Algoritmi perustuu oirekuvan selvittämiseen kuten ennenkin, mutta täysin uutena asiana tutkitaan nyt myös katseen kääntyminen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että FPSS-protokollan avulla tunnistetaan 72 prosenttia sisemmän kaulavaltimon (ICA) tukoksista ja 82 prosenttia M1-tukoksista.


Tutkimus on alkanut huhtikuussa 2018 ja se jatkuu aina maaliskuulle 2020. Ensimmäisiä, alustavia tuloksia voitaneen odottaa 2018 joulukuussa.


Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon itsemääräämisoikeudesta lausuntokierrokselle

Sosiaali- ja terveysministeriö lähettää kesäkuussa lausuntokierrokselle uuden lain, jonka tarkoitus on vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Uusi laki yhdistää aiemmin eri lakeihin kirjattuja itsemääräämisoikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteitä koskevia säädöksiä yhden lain

sisään. Täysin uutena lakiin kirjataan muistisairaita koskevat osiot itsemääräämisoikeuden tukemisen osalta. Myös ensihoitoa koskevia säädöksiä on tarkennettu ja täsmennetty laissa. Niin ensihoitohenkilöstölle kuin ensihoidon kenttäjohtajillekin laki toisi mukanaan uusia velvollisuuksia ja oikeuksia.


Täysin uusina asioina ensihoidon osalta lakiin kirjataan ensihoitohenkilöstön oikeus päästä ensihoidon kenttäjohtajan tai päivystävän lääkärin määräyksestä asuntoon tai muuhun olinpaikkaan terveydentilan selvittämiseksi tai hoidon antamiseksi, jos on perusteltua epäillä henkilön hengen tai terveyden olevan vaarassa. Muut viranomaiset ovat edellä mainituissa tapauksissa velvollisia antamaan virka-apua tehtävän suorittamiseksi. Ensihoitohenkilöstöllä on jatkossa terveydenhuollon ammattihenkilön suorittaman terveydentilan arvion perusteella oikeus toteuttaa kuljetus henkilön olinpaikasta terveydenhuollon toimintayksikköön tutkittavaksi tai hoidettavaksi tämän vastustuksesta huolimatta, jos se on välttämätöntä henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi. Tämä tarkoittaa tilanteita, joissa henkilö ei päihtymyksen, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn takia kykene ymmärtämään hoitamatta jättämisen seurauksia, ja yleiset samassa laissa kuvat rajoitustoimenpiteiden edellytysten kriteerit täyttyvät.


Uusi laki mahdollistaa myös liikkumista rajoittavien välineiden käytön kuljetuksen aikana, jos potilas muutoin vaarantaisi vakavasti muiden tai oman terveyden tai turvallisuuden ja yleiset rajoitustoimenpiteiden edellytysten kriteerit täyttyvät. Rajoitustoimenpiteistä päättää potilaan hoidosta vastaava virkasuhteinen lääkäri, mutta kiireellisessä tilanteessa päätöksen voi tehdä terveydenhuollon ammattihenkilö – tästä on kuitenkin ensi tilassa ilmoitettava potilasta hoitavalle virkasuhteiselle lääkärille.

Lain myötä tarkennusta tulee myös ensihoidon osalta oikeuksiin ottaa haltuun potilaalta päihteitä, huumausaineita, muiden vahingoittamiseen tarkoitettuja esineitä tai aineita. Lakiin kirjataan myös oikeus henkilöntarkastukseen ja -katsastukseen tietyissä tilanteissa hoitavan lääkärin päätöksellä tai kiireellisessä tilanteessa terveydenhuollon ammattihenkilön päätöksellä. Laki täsmentää myös oikeutta estää potilasta poistumasta terveydenhuollon yksiköstä tietyissä tilanteissa, sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeutta tehdä välttämättömiä hoito- tai lääkehoitotoimenpiteitä ilman potilaan lupaa.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2018 ja uuden lainsäädännön on tarkoitus astua voimaan pääosin vuonna 2020.  



Lue palstan muu sisältö Ensihoitaja 2/2018-lehdestä!