Ennen ja nyt

Tällä palstalla nostetaan esiin ajankohtaisasioita ensihoitoalan ja ensihoitoalan liiton historiasta sekä nykypäivästä. Historia luo katsauksen myös liiton toiminnan kehittymiseen. Voit antaa uutisvinkkejä palstan kokoajalle: sanna.kallankari@sehl.fi

 

ENNEN:

Liiton nimi vuonna 1991 oli Suomen Ensihoitajaliitto ry. Liiton puheenjohtajana toimi Heikki Sederholm ja liitolla oli seitsemän alaosastoa Savonlinnassa, Kuopion seudulla, Lapissa, Oulussa, Pohjois-Karjalassa, Turun seudulla ja Vaasan seudulla. Jäsenlehden nimi oli Ensihoito-Sairaankuljetus. Lehden 2/1991 pääteemat olivat:

·         M/S Caritas pelastaa ja palvelee

·         Ensihoitokoulutus työpaikoilla vähäistä

·         Kipsien pölyt ja myrkyt tarkasteluun

·         Uudessa-Seelannissa ja Australiassa sairaankuljetuksesta sairaanhoitoon

 

NYT:

Uusia käypähoitosuosituksia

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Ne ovat internetissä kaikkien saatavilla.

Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)

Yli 5 minuuttia kestänyttä epileptistä kohtausta on hoidettava kuten uhkaavaa status epilepticusta. Hoitovaste heikkenee kohtauksen pitkittyessä. Ennusteeseen voidaan vaikuttaa mahdollisimman tehokkaalla varhaisella hoidolla. Kuolleisuus ja vammautumisen riski suurenevat, kun epileptinen kohtaus on kestänyt yli 30 minuuttia. Uuden suosituksen tavoitteena on antaa yhteinen suositus lasten ja aikuisten status epilepticuksen hoidosta ja tehostaa pitkittyneiden epileptisten kohtauksien hoitoa sekä kuvata toimiva hoitoketju ensihoidosta teho-osastolle. Ensivaiheen lääkehoito sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa koostuu bukkaalisesta tai internasaalisesta midatsolaamista tai rektaalisesta diatsepaamista sekä suoniyhteyden jälkeen diatsepaamista tai loratsepaamista. Jos potilas kouristelee diatsepaamin tai loratsepaamin tai molempien toistetun annon jälkeen muualla kuin sairaalassa, hänelle tulisi ensisijaisesti antaa fosfenytoiinin kyllästysannos heti tai viimeistään sairaalaan saapumisen jälkeen. Jos paikalle tulee yksikkö, johon kuuluu anestesiakoulutuksen saanut ensihoitolääkäri eikä fosfenytoiinin anto ole mahdollista, aikuispotilaalle voidaan harkiten aloittaa anestesia propofolilla kuljetuksen ajaksi. Luotettava näyttö anesteettien käytöstä toisen vaiheen lääkityksenä puuttuu. Lääkehoidon hoitovasteen arvioiminen ensimmäisen ja toisen lääkitysvaiheen jälkeen on tärkeää.

 

Värttinäluun alaosan murtuma (rannemurtuma)

 

Värttinäluun alaosan murtuma on tavallisin yläraajamurtuma. Murtuma syntyy tavallisesti ojennetun yläraajan varaan kaatumisen seurauksena. Uuden suosituksen tavoitteena on yhtenäistää rannemurtuman diagnosointia ja hoitolinjauksia.

Värttinäluun alaosan tyyppimurtumat voidaan hoitaa konservatiivisesti sulkeisella paikalleen asetuksella ja kipsauksella. Ensisijainen hoitopaikka on perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon yksikkö tai yksityinen hoitolaitos, jossa diagnostiikka- ja hoitoresurssit ovat riittävät. Kipsihoito voidaan toteuttaa funktioasentoisella kipsilastalla tai kipsaamalla ranne tavalliseen tapaan kevyeen koukistukseen ja taivutukseen kyynärluun puoleiselle sivulle. Kipsausta, jossa ranne kipsataan voimakkaaseen koukistukseen, sisäkiertoon ja taivutukseen kyynärluun puoleiselle sivulle, ei suositella. Kirurgista hoitoa tulee harkita etenkin työikäisillä potilailla, joilla murtumaa ei saada sulkeisesti hyväksyttävään asentoon, asento pettää 1–2 viikon seurantakuvissa tai joilla murtuman ominaisuudet ilman leikkaushoitoa ennustavat huonoa toiminnallista lopputulosta. Käypä hoito -suosituksen keskeisestä sisällöstä on tehty video, joka löytyy internetistä.

 

www.kaypahoito.fi

 

Lääkärihelikoptereiden rahoitus uudistumassa

Lääkärikoptereiden valtion rahoitus on voimassa vain vuoden 2016 loppuun. Sote-uudistus tulee tämänhetkisen tiedon mukaan voimaan vuoden 2019 alusta, se siirtää ensihoidon järjestämisen viiden yliopistollisen sotealueen vastuulle. Valtion talousarvioesityksessä esitetään, että jo ensi vuoden alusta lääkärikoptereiden rahoitus siirtyisi kuntien omistamille sairaanhoitopiireille 75 prosentin osuudelta. Neljäsosa rahoituksesta tulisi edelleen valtiolta. STM ei tekisi rahoitukseen muutoksia vaan säilyttäisi sen entisellään.

Miten rahoituksen muuttuminen vaikuttaa helikoptereiden määrään? Ensihoitoalan Liitto ja Ensihoitaja-lehti jäävät seuraamaan tilannetta.

Lähde: Aamulehti

·         Lehden ollessa painossa, maan hallitus julkaisi talousarvioehdotuksen, jonka mukaan lääkärihelikopterirahoitukseen ei tulisi leikkauksia tai korotuksia ennen sote-uudistusta, ei ensi vuonna eikä vuonna 2018. Lähde: Yle.

 

 

Lue palstan muu sisältö Ensihoitaja 3/2016 –lehdestä!