Ensihoitotutka

Tällä palstalla nostetaan esiin ensihoitoalan ajankohtaisia ja polttavia puheenaiheita.

Lasarus kannattaa pitää mielessä

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan HYKS:n Akuutti-klinikassa suoritetussa tutkimuksessa (Ks. Lähteet) selvitettiin ns. Lasarus-ilmiön esiintymistä tuloksettomien elvytysten jälkeen vuosina 2011-2016. Lasarus-ilmiöllä tarkoitetaan elintoimintojen viivästynyttä ja yllättävää palautumista tuloksettomien elvytystoimenpiteiden jälkeen. Ilmiö on harvinainen, vuonna 2007 tehdyssä kirjallisuuskatsauksessa kuvattiin 38 tapausta ja vuonna 2010 tehdyssä systemaattisessa katsauksessa 32 tapausta. Ensimmäinen luotettavana pidetty kuvaus ilmiöstä on tehty vasta vuonna 1982 Lancetissa julkaistussa artikkelissa.

Ilmiön todellinen esiintyvyys ei ole aiemmin ollut tiedossa, joten HYKS Akuutin ylilääkärin Markku Kuisman johtama tutkimusryhmä päätti lähteä selvittämään asiaa. Kuuden vuoden ajan tutkimusryhmä seurasi elvytettyjen potilaiden elintoimintoja tuloksettomana lopetettujen elvytystoimenpiteiden jälkeen tavallista pidempään. Potilaiden elintoimintoja seurattiin tarkasti 10 minuuttia sen jälkeen, kun elvytystoimenpiteet oli päätetty lopettaa normaalien hoito-ohjeiden mukaisesti.

Tuloksettomia elvytyksiä oli ajanjakson aikana 840. Näistä viidellä potilaalla verenkierto palasi spontaanisti 10 minuutin seurantajakson aikana 3-8 minuutin kuluttua elvytystoimenpiteiden lopettamisesta. Elintoimintojen palautuminen oli kaikilla potilailla tilapäistä ja potilaat menehtyivät nopeasti ilman aivotoiminnan palautumista. Tutkimuksen tuloksen mukaan näin ollen Lasarus-ilmiön esiintyvyys on 5.95 per 1000 tuloksetonta elvytystä (0,595%).

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen kuoleman toteamisesta (2004) mukaan kuolema voidaan todeta, kun hengitys ja verenkierto ovat pysähtyneet eivätkä ne hoitotoimenpiteistä huolimatta käynnisty. Tutkimusryhmän johtajan Kuisman mukaan tähän tullaan esittämään STM:lle muutosta, jolla huomioitaisiin Lasarus-ilmiön mahdollisuus lisäämällä kriteereihin kymmenen minuutin seurantavelvollisuus ennen kuoleman toteamista. Tutkimuksen tulokset ovat myös välittömästi käytettävissä terveydenhuolto- ja pelastusalan koulutuksessa sekä kansallisten ja kansainvälisten elvytyssuositusten laadinnassa.

Uudistettu asetus ensihoitopalvelusta voimaan 2018 alusta

Uudistettu ensihoitoasetus astuu voimaan alkuvuodesta 2018. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut asetustekstit lausuntokierroksen pohjalta, ja ministeriö julkaisi asetuksen 24.8.2017.

Suurin muutos uudistuneessa asetuksessa on tavassa, jolla ensihoidon riskialueet määritellään palvelutasopäätöksessä. Uusi laskentatapa on selkeämpi ja sisältää vähemmän tulkinnanvaraisuutta lisäten näin ensihoidon saatavuuden yhdenvertaisuutta. Palvelutasopäätöksen tulee jatkossa sisältää myös ensihoitopalvelun laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma.

Täysin uutena asiana asetustekstissä on yhden ensihoitajan miehittämä yksikkö, jonka ei ole tarkoitus kuljettaa potilasta vaan tuottaa kotiin vietäviä hoidontarpeen arvioinnin palveluita, tukea muita yksiköitä ja toimia tarvittaessa ensivasteena kuitenkin työturvallisuusasiat huomioiden.

Ensihoidon kenttäjohtajien roolia tarkennetaan uudistuneessa asetuksessa siten, että kenttäjohtajan rooli on yhä enemmän itse resurssi- ja kenttäjohtamisessa, eikä niinkään ensihoitotoimenpiteissä ja varsinaisessa potilastyössä.

Terveydenhuoltouudistuksen lykkäydyttyä vuoteen 2020 itse terveydenhuoltolain (1326/2010) uudistus viivästyy myös ja saattaakin olla, että elämme siirtymävaihetta, kunnes uusi laki astuu aikanaan voimaan. Koko lakipaketin on tarkoitus astua voimaan 1.1.2020, kun maakuntaorganisaatiot aloittavat toimintansa.

STM julkaisee uudistetun ohjeen sairaanhoitopiireille palvelutasopäätöksen tekemisestä syksyn kuluessa.

Lue palstan muu sisältö Ensihoitaja 3/2017 –lehdestä!