Ensihoitotutka

Tällä palstalla nostetaan esiin ensihoitoalan ajankohtaisia ja polttavia puheenaiheita.


Adrenaliinin käyttöä elvytyksessä tutkittu: enemmän henkiin jääneitä, mutta suuremmat aivovauriot

Adrenaliinin käyttö sydänpysähdyksessä on vakiintunut käytäntö, ja sen käyttöön ohjeistetaan jokaisessa protokollassa. Näyttö adrenaliinin hyödystä sydänpysähdyksen hoidossa on kuitenkin ollut toistaiseksi heikkoa. Esimerkiksi vuonna 2014 tehdyssä meta-analyysissa havaittiin, ettei adrenaliinin käyttö elvytyksessä paranna mahdollisuuksia selviytyä sairaalasta kotiin tai paranna neurologista lopputulosta.

Brittiläiset tutkijat halusivat selvittää satunnaistetussa ja kaksoissokkoutetussa tutkimuksessaan, kuinka adrenaliinin käyttö vaikuttaa selviytymiseen 30 päivän kohdalla sekä minkälainen vaikutus adrenaliinin käytöllä on selviytymiseen hyvän neurologisen toimintakyvyn kanssa.

Tutkijat satunnaistivat 8014 sairaalan ulkopuolisesta sydänpysähdyksestä kärsivää potilasta saamaan joko adrenaliinia (n=4015) tai keittosuolaa plasebona (n=3999) elvytyksen yhteydessä. Tutkimus suoritettiin viidessä Iso-Britannian ensihoitopalvelua tuottavassa NIH:n yksikössä.

Sydän saatiin käyntiin adrenaliinia käyttäen 36,3 prosentissa tapauksista (plasebo 11,7 prosenttia), ja sairaalaan kuljetettiin 50.8 prosenttia vs. 30.7 prosenttia. Kolmenkymmenen päivän kohdalla 130 potilasta (3,2 prosenttia) adrenaliini-ryhmässä ja 94 potilasta (2,4 prosenttia) plasebo-ryhmässä oli elossa. Hyvän neurologisen toimintakyvyn kanssa kotiin pääsi adrenaliini-ryhmästä 87 potilasta 4007:stä (2,2 prosenttia) ja plasebo-ryhmästä 74 potilasta 3994:stä (1,9 prosenttia). Vaikeiden neurologisten vammojen kanssa kotiutui adrenaliini-ryhmästä selvästi enemmän potilaita: 39 potilasta 126:sta (31,0 prosenttia) vs plasebo-ryhmästä 16 potilasta 90:stä (17,8 prosenttia).

Tulokset herättivät heti tuoreeltaan vilkasta keskustelua. Ei ole täysin selvää, miksi adrenaliinin käyttö heikentää neurologista selviytymistä. On kuitenkin ehdotettu, että vaikka adrenaliinin käyttö parantaa aivoverenkiertoa keskittämällä verenkiertoa tärkeisiin elimiin, se samalla heikentää aivokudoksen mikroverenkiertoa näin pahentaen aivovauriota. On myös arveltu, että aivokudos ei siedä palautuvaa verenkiertoa yhtä hyvin kuin muu elimistö ja on siten herkempi reperfuusiovaurioille.

Tulokset vaikuttavatkin siltä, että vaikka adrenaliinia käyttämällä saadaan enemmän sydämiä käyntiin, neurologinen toipuminen ei silti parane. Plasebon ja adrenaliinin käyttöä vertailtaessa havaitaan, että ero 30 päivän elossa olossa on vain 0,8-prosenttiyksikköä. Vaikuttaa myös siltä, että vaikka määrällisesti enemmän selviää sairaalasta kotiin adrenaliinia käytettäessä, iso osa tästä ryhmästä on vaikeasti neurologisesti vammautunutta (31,0 prosenttia).

Lieneekin selvää, että tämän tutkimuksen valossa adrenaliinin rutiininomaista käyttöä hoidettaessa sairaalan ulkopuolista sydänpysähdystä tarkastellaan kriittisesti seuraavia elvytysohjeistuksia laadittaessa.


Lakialoitteelle ei riittävää kannatusta

Lakialoite ensihoitajiin kohdistuvien väkivaltatekojen rangaistuksen koventamisesta ei saanut riittävää kannatusta.

Suomen Ensihoitoalan Liiton ja Suomen palomiesliiton sekä TEHY:n yhteistyössä kansanedustaja Jari Ronkaisen kanssa laatima lakialoite ei saavuttanut riittävää määrää allekirjoituksia edetäkseen käsittelyyn. Lakialoitteen allekirjoitti yhdeksäntoista kansanedustajaa, kun allekirjoituksia olisi tarvittu sata kappaletta.

Väkivalta ensihoitotyössä vaikuttaa lisääntyvän ja arkipäiväistyvän. Vastikään Helsingissä ensihoitajat herättelivät maassa makaavia henkilöitä, kun nämä yhtäkkiä kävivät kavereineen ensihoitajien kimppuun ja pahoinpitelivät nämä.

SEHL, SPAL ja TEHY jatkavat edelleen asian viemistä eteenpäin, sillä asia koetaan jäsenistössä ja liittojen päättävissä elimissä erittäin tärkeäksi.


Lue palstan muu sisältö Ensihoitaja 3/2018 –lehdestä!