Ensihoitotutka

Tällä palstalla nostetaan esiin ensihoitoalan ajankohtaisia ja polttavia puheenaiheita.

Valtakunnallinen ensihoidon tutkimusseminaari menestys

Ensimmäinen valtakunnallinen ensihoidon tutkimusseminaari pidettiin 30. lokakuuta Helsingissä. FinnHEMSin, HYKS Akuutin ja Suomen anestesiologiyhdistyksen järjestämään seminaariin osallistui yli sata tutkimustyötä tekevää tai siitä kiinnostunutta osallistujaa ympäri maata monesta eri ammattiryhmästä ja koulutustaustasta.

Luennoitsijoiksi oli kutsuttu professori Erika F. Christensen Aalborgin yliopistosta Tanskasta sekä Veronica Lindström Karolinska Institutenista. Kummatkin luennoitsijat pitivät mielenkiintoiset ja ajankohtaiset luennot seminaarin aluksi.

Christensenin luento käsitteli ensihoidon tutkimuksessa ”unohdettuja” potilasryhmiä, sillä nykyään suurin osa ensihoidon ja ensihoitolääketieteen tutkimuksista käsittelee pääasiassa vain neljää potilasryhmää: vamma-, sydäninfarkti-, aivohalvaus- ja sydänpysähdyspotilaita. Kuitenkin suurin osa ensihoidon tehtävistä on muita kuin edellä mainittuja potilaita. Tämän takia hänen mielestään – ja yleisössä myöhemmin vallinneen konsensuksen mukaan – katsantokantaa pitäisi laajentaa myös näiden potilasryhmien ulkopuolelle.

Veronica Lindströmin luento käsitteli Tukholmassa käynnissä olevaa, Karolinskan tukemaa Academic EMS-toimintaa. Toiminnan tarkoituksena on edistää ensihoidon tutkimusta nimenomaan ensihoitajien itsensä tekemänä. Tutkimuksia onkin julkaistu vuosien varrella useita, ja monet näistä ovat päässeet arvostettuihin kansainvälisiin julkaisuihin. Suurimpana haasteena Lindström kertoi olevan ajankäytön ja motivaation – eli kuinka saada tutkimustyön tekemisestä mukavaa ja samalla yhdistää siihen työ- ja perhe-elämä. Suurimpana erona suomalaiseen malliin Tukholmassa toimii jokaisessa organisaatiossa oma tutkimushoitajansa ja tutkimustyön tekeminen kuuluu jokaisen työntekijän toimenkuvaan.

Tieteellisissä sessioissa pääsi päivän aikana tutustumaan käynnissä olevaan tutkimustyöhön ensihoidon saralla, samoin jo valmistuneisiin tutkimuksiin. Järjestäjät tarjosivat myös mahdollisuuden tavata alan tutkijoita ns. pikatreffien merkeissä ennalta määrättyjen aiheiden tiimoilta 15 minuutin ajan. Tämä konsepti oli lainattu ulkomailta ja toimi mainiosti mahdollistaen monien huippuasiantuntijoiden tapaamisen.

Seminaarin päätti paneelikeskustelu ensihoidon tutkimuksen tulevaisuudesta ja tutkimuksen tekemisen haasteista. Tunnelin päässä on valoa, sillä KEJO-järjestelmän tullessa käyttöön saamme rakenteisen ensihoitokertomuksen, jonka kaikki tiedot tallennetaan tietokantoihin siten, että niitä voi käyttää tutkimustyössä tehokkaasti hyväksi. Tanskalaiset ovat esimerkiksi tässä asiassa meitä jo vuosia edellä ja heidän suunnaltaan tuleekin runsaasti laadukasta ensihoidon tutkimusta juuri näitä rekistereitä ja ensihoidon tietokantoja hyödyntäen Haasteina panelistit näkivät ajankäytön, työnantajien suhtautumisen ja käytännön asioiden järjestämisen tutkimustyön tekemisessä. Heitettiinpä ilmaan ajatus jokaisessa organisaatiossa olevasta tutkimushoitajasta – Ruotsin mallin mukaisesti – joka edistäisi, avustaisi ja tukisi tutkimustyön tekoa ja tutkimustyön tekijöitä.

Tapahtuma onnistui erinomaisesti saavuttaen tavoitteensa, joka oli tuoda ensihoidon tutkimus- ja kehitystyöhön osallistuvat yhteen keskustelemaan, verkostoitumaan ja tutustumaan käynnissä oleviin hankkeisiin ja tutkimuksiin. Suuri osallistujamäärä kertoi osaltaan seminaarin tarpeesta. Jatkoa onkin ensi vuonna luvassa uuden seminaarin merkeissä.

Lue palstan muu sisältö Ensihoitaja 4/2017 –lehdestä!