Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöartikkeli – kilpailu, 

kevät 2016:

Voittaja-artikkeli:

Tiia Takamäki. Ensihoidon koulutusohjelma, 

Oulun ammattikorkeakoulu.

Mielenterveyspotilaan kohtaaminen ensihoidossa – kirjallisuuskatsaus

Mielenterveyspotilaiden määrä ensihoidossa on kasvanut, samalla kun avohoitoa on lisätty ja hoitoaikoja mielenterveyspuolella on lyhennetty. Potilaat voivat olla sairaudentunnottomia sekä haasteellisia tutkia ja hoitaa. Ensihoidon lyhyen kontaktin aikana saadaan arvokasta tietoa potilaan tilasta ja hänen ympäristöstään. Ensihoidossa ei ole käytössä mitään protokollia tai yhtenäisiä käytäntöjä mielenterveyspotilaan kohtaamisen tai haastatteluun.

Tarkoitus ja tavoitteet

Opinnäytetyön tavoitteena on hankkia tietoa, jonka perusteella voitaisiin luoda yhtenäisiä toimintamalleja mielenterveyspotilaan kohtaamiseen. Tarkoituksena oli luoda helposti lähestyttävä kirjallinen työ, joka etenee kronologisesti mielenterveyspotilaan kohtaamisesta, tutkimiseen ja haastatteluun. Tutkimuksen tavoitteena on saada konkreettisia ohjeistuksia, miten kohdataan psykiatrinen potilas, miten potilasta voi haastatella ja mitä tietoja häneltä olisi hyvä saada selville. Työn tilaajana toimii Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. 

Menetelmä

Opinnäytetyön menetelmänä toimi integroiva kirjallisuuskatsaus. Lähteenä on käytetty ulkomaisia tutkimuksia ja ohjeistuksia, sekä suomalaista että ulkomaista psykiatrian ja ensihoidon kirjallisuutta.  Aineiston lähdemaina toimivat Suomi, Iso-Britannia, USA sekä Australia. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Keskeiset tulokset

Tärkeintä mielenterveyspotilaan kohtaamisessa on kunnioittava kohtelu, empaattinen asenne ja potilaan kuunteleminen sekä aito halua auttaa potilasta. Ymmärrys psykiatrisista sairauksista auttaa ensihoitajaa toimimaan potilaan eduksi hankalissa tilanteissa. Potilaiden kokemukset ensihoidossa vaikuttavat pitkälle aina hänen jatkohoitonsa onnistumiseen asti. Ensihoitajan tärkein tehtävä on kirjata potilaan lähtötilanne ja ympäristö mahdollisimman tarkasti. Potilaan haastatteluun voidaan käyttää siihen luotuja apuvälineitä, kuten MSE(Mental Status Examination) :tä tai PPEAT(Public Psychiatric Emergency Assessment Tool ) -työkalua.  Systemaattinen somaattinen tutkimus on mielenterveyspotilailla myös tärkeää.  Yhtenäiset kirjaus- ja haastattelukäytännöt parantavat ensihoidon laatua, potilasturvallisuutta ja kommunikaatiota jatkohoitolaitoksessa.

Pohdinta

Opinnäytetyössä nousi selvänä kehityskohteena esille protokollien ja yhtenäisten hoitokäytäntöjen puute. Protokollat ovat hyvä keino yhtenäistää hoitoa. Suurin tarve protokolliin olisi mielenterveyspotilaan haastattelutilanteessa. Lisäksi protokollat erityyppisiin ”stereotyyppisiin” käytöksiin, kuten epäluuloisuuteen tai psykoottisuuteen reagoitaessa olisivat hyödyksi. Tutkimuksissa selvisi, että tiettyjen työkalujen (kuten PPEAT ja MSE) toimivuutta oli testattu päivystystilanteessa, ja ne oli todettu hyödyllisiksi. MSE on pidempi, mutta kattavampi versio potilaan haastattelusta. PPEAT taas on päivystykselliseen toimintaan luotu, mutta hieman vähemmän kattava. Myös potilaan aktiivisuuden mittaaminen, ja etenkin muutokset siinä, auttaisivat kiireellisyyden arviota sairaalassa.

Potilasryhmänä mielenterveyspotilaat ovat jääneet jälkeen ensihoidon nopeasta kehittymisestä. Opinnäytetyöhön lukemissani tutkimuksissa ilmeni ensihoitajien kokevan, että ainut heidän antamansa hoito mielenterveyspotilaille oli kuljetus. Ensihoidolla olisi kuitenkin todellisuudessa paljon annettavaa potilaan tukemiseen ja alkutilanteen selvittämiseen. Mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen on hankalaa, ja ensihoidon kontaktiaika on hyvin lyhyt. Ensihoitajien roolia mielenterveyden häiriöiden oikeassa tunnistamisessa ei ole tutkittu. Ongelmana ensihoidon osalta ovat myös alueelliset erot konsultaatiosta ja esimerkiksi virka-avun pyytämisestä.  

Hoitajien koulutus mielenterveyspotilaan kohtaamiseen ei vielä ole riittävää. Ensihoitaja tarvitsee paljon tietoa itse sairaudesta, jotta hän ymmärtää potilaan käytöksen ja osaa reagoida siihen oikein. Mielenterveyshäiriöistä kohdattaessa on myös tärkeää osata tiedostaa oma käytöksensä, ja muokata sitä potilaan tilan mukaan. Oikeanlaiset toimintamallit estävät tilanteita eskaloitumasta, ja itsevarma käytös lisää potilaan luottamusta hoitajiin.

Lähteet:

Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, Partonen, T. (toim.) 2011. Psykiatria. Helsinki: Duodecim.

Manton, A, 2013. Care of the Psychiatric Patient in the Emergency Department. Emergency Nurses Association. Des Plaines. USA

Shaban, R. 2012. Paramedic’s clinical judgment and mental health assessments in emergency context: Research, practice, and tools of trade. Australasian Journal of Paramedicine. Volume 4. Issue 2. Australia.

Wright, K., McGlen, I. 2012. Mental Health emergencies: Using a structured assessment framework. Nursing Standard. Volume 27, Number 7. United Kingdom.